Suomalaisille maistuu jäätelö, syömme sitä 14 litraa vuodessa. Jokainen lusikoi siis reilun litran paketin keskimäärin kuukaudessa.

Itseäni lykästi tänä vuonna, kun sain maistaa lähes kaikkia kesän uutuusjäätelöitä palaverissa, jonne jäätelönvalmistajat toivat maistiaisiaan. Harvoin on palaveriväki ollut niin suupielet korvissa.

Mitä muuta jäätelö on kuin hyvää? Silloin tällöin syötynä jäätelön ravitsemuksellisilla ominaisuuksilla ei juurikaan ole merkitystä, mutta meidän suurkuluttajien kannattaa pysähtyä vilkaisemaan pakkauksen ravintosisältömerkintöjä. Jäätelössä on rasvaa: noin puolet jäätelön energiasta tulee rasvasta ja rasvan laatu on pääasiassa kovaa, eli ei sitä suositeltavaa. Eroa rasvan laadussa kasvirasva- tai kermajäätelöiden välillä ei juurikaan ole, eli tällä kertaa kasvirasvavalmiste ei ole terveellisempi vaihtoehto. Kolmannes jäätelön energiasta tulee sokerista ja loput muista hiilihydraateista ja proteiinista. Kuten muutkin maitovalmisteet, myös jäätelö on hyvä kalsiumin lähde. Tänä vuonna lähes jokaisesta annospakatusta jäätelöstä löytyy viitteellinen päiväsaanti -merkintä, jonka avulla oman herkun energia on helppo tarkistaa. Nyrkkisääntönä voi todeta, että pehmiksessä on vähemmän energiaa kuin tavallisessa jäätelössä ja sorbetit ovat keveimpiä.

Vastoin uskomuksia jäätelön energiasta ei kulu isoa osaa sen lämmittämiseen elimistössä. Sen sijaan maha ei ole koskaan niin täysi, ettei sinne mahtuisi vähän jädeä: se kun sulaa kätevästi sinne muun ruuan väliin.