Liikenteessä on yleisesti useita uskomuksia terveellisestä ruoasta ja rasvasta. Tästä voit lukea, miten ravitsemusasiantuntija vastaa väittämiin.

Liharuoat ovat harvoin terveellisiä

Liharuoat ovat lähes aina terveellisiä. Siipikarjan lihan rasva on jo itsessään laadultaan suositeltavaa, eli yli 2/3 siitä on pehmeää rasvaa. Porsaanlihan rasva on myös lähes suositusten mukaista ja naudanlihan rasvastakin puolet on pehmeää. Ruoanvalmistuksessa käytetty liha on lähes aina vähärasvaista ja rasva on useimmiten näkyvää, jolloin se on helppo halutessaan poistaa. Näkyvän rasvan poistamisen jälkeen lihaan jää rasvaa vain n. 4 %.

Liha ei myöskään ime itseensä rasvaa ruoanvalmistuksen aikana, ellei sitä ole leivitetty. Pihvi lisukkeineen on siis terveyden kannalta hyvä vaihtoehto - kunhan kermakastikkeet ja maustevoit jättää juhlatilanteisiin.

Jos käytän juustoa leivällä, siihen ei kannata sivellä enää margariinia

Margariinia kannattaa sivellä leivälle aina. Sipaisulla pehmeää margariinia taataan voileivän hyvä rasvan laatu. Ja vaikka "voileipä" on muodostunut yleiseksi käsitteeksi, voi ei korjaa margariinin tavoin rasvan laatua.

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan liian vähän pehmeää rasvaa. Pehmeällä rasvalla tarkoitetaan rasvaa, joka jääkaappilämpötilassa on pehmeää. Tällaista rasvaa voi kutsua myös sydänystävälliseksi tai tyydyttymättömäksi. Pehmeä rasva on hyväksi terveydelle ja siksi sen pitää sisältyä jokaisen ruokavalioon. Pehmeä rasva harvoin tupsahtaa itsestään ruokavalioon, siksi se pitää lisätä itse.

Helppo tapa pitää huolta rasvan oikeasta laadusta on käyttää leivällä margariinia ja valita leivänpäälliset vähärasvaisina. Vähärasvaisenkin juuston rasva on pääasiassa kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Pienikin määrä tyydyttynyttä rasvaa säännöllisesti syötynä huonontaa ruokavalion rasvan laatua merkittävästi. Ruuanvalmistuksessa ja salaatinkastikkeena kannattaa suosia öljyä.

Välimeren ruokavalio vs. Itämeren ruokavalio

Kasvis- ja kalavoittoinen välimeren ruokavalio, jossa oliiviöljy ja viini virtaavat, nousee tasaisin väliajoin otsikoihin terveellisyytensä ansiosta. Totta on, että Välimeren alueella mm. sydänsairaudet ovat huomattavasti harvinaisempia kuin meillä Suomessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Itämeren asukkaiden pitäisi vaipua epätoivoon. Itämeren ruokavaliossa on paljon hyvää, ja raaka-aineemme haastavat Välimeren vastineet myös terveellisyydellään.

Oliiviöljy kuuluu Välimerelle, Itämerellä suositaan rypsiä. Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on terveyden kannalta oliiviöljyä parempi. Maku ja terveys lyövät sovussa kättä, kun ruokavaliossa on näitä kumpaakin. Kotimaiset kasvikset eivät häviä värikkyytensä, makunsa tai ravintosisältönsä puolesta eteläisille sukulaisilleen, kunhan ne löytävät tiensä ruokalautaselle. Välimeren alueella syödään lihaa lähes kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna, olisiko palvikinkun aika haastaa parmankinkku?