Lihansyönti ja ympäristö

Ruuantuotannolla on merkittävä vaikutus ympäristöön. Elintarvikeketjussa raaka-aineen tuotannolla ja jalostuksella on huomattavasti suurempi osuus ympäristövaikutuksista kuin pakkauksella ja kuljetuksella. Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa ympäristön hyväksi. Ruokailussa pyrkiminen kohtuuteen ja kohti lautasmallia, sesonkisyömisen suosiminen  ja ruokajätteen vähentäminen ovat esimerkkejä hyvistä keinoista.

Lihan osuus hiilijalanjäljestä

Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2e vuodessa. Elintarvikkeet muodostavat tästä vajaan viidenneksen, n. 1 800 kg CO2e. Lihan osuus elintarvikkeista taas on neljännes tästä, n. 500 kg CO2e. Eri lihalajeista naudan hiilijalanjälki on suurin, porsaan keskitasoa ja broilerin pienin - yhdessä ne muodostavat siis n. 5 % suomalaisen hiilijalanjäljestä. 

HKScan Finland oli yksi pääkumppaneista MTT:n vetämässä Foodprint Tools -hankkeessa (2009-2012). Hankkeen tavoitteena oli kehittää elintarvikealalle yhteinen malli ja suositukset hiilijalanjäljen laskentaan. Tulokset julkaistiin marraskuussa 2012 (www.mtt.fi/foodprint). Samanaikaisesti laskimme omassa rinnakkaishankkeessamme kahdelle esimerkkituotteelle hiilijalanjäljet (Kabanossi Original ja Kariniemen kypsä sisäfilee). Lue lisää hankkeen tuloksista>>

Ruokavalio on kokonaisuus

Lihan hiilijalanjälki kiloa kohden on suurempi kuin kasvisten. Emme kuitenkaan syö kilon annoksia. Vertailtaessa ravitsemussuositusten mukaisia annoksia, eri ruokaryhmien väliset erot kaventuvat. Lautasmallin mukaan kootun lounaslautasen hiilijalanjälki jakautuu melko tasan pääruuan, salaatin sekä leivän ja ruokajuoman välille. 

Kaikella ruualla on hiilijalanjälki. Ympäristöystävällinen ateriointi ei ole ristiriidassa ravitsemussuositusten kanssa, jotka kannustavat monipuoliseen ja tasapainoiseen syömiseen. Ympäristön kannalta on tärkeintä, että ruoka maistuu hyvälle ja se syödään, eikä sitä heitetä pois jätteeksi. 

Lihantuotannon merkitys ympäristölle

Ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin liittyy muitakin ulottuvuuksia kuin ilmastopäästöt. Esimerkiksi tuotannon kuormitus vesistöihin ja päästöt herkillä alueilla tulee ottaa huomioon. Kotimaisen alkutuotannon osalta ympäristövaikutukset tunnetaan ja niihin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi ympäristötukien avulla.

Eläintenpito vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen ja maaseudun elinvoimaisuuteen kaikkialla maassa. Esimerkiksi lehmien laiduntamisella on myönteistä merkitystä paikan biodiversiteetille ja sille, miltä maaseutumaisemassa näyttää. 

Käytämme evästeitä tarjotaksemme sinulle parempaa palvelua. Jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja.